MerjaKiiskinen

Kuulovammaisten perusoikeudet unohtuneet SOTE uudistuksessa?

  • Kuulovammaisten perusoikeudet unohtuneet SOTE uudistuksessa?

 

Kuurot ja eriasteiset kuulovammaiset ovat yksi vaiennetuimmista vähemmistöryhmistä, joiden oikeudet koulutukseen, yhteiskunnan palvelujen saatavuuteen, työelämään tai perheen perustamiseen takkuaa. Kansalaisten yhdenvertaisuus ei tämänkään ryhmän osalta täyty siitä huolimatta, että Kuurojen liitto ja vapaaehtoisreservi lobbaa väsymättä kuurojen yhdenvertaisten perusoikeuksien puolesta.

 

Erityisesti nyt sosiaali- ja terveysalan uudistamisen kynnyksellä kuurojen edellytykset normaaliin elämään yhteiskunnassa on taattava lailla, joka ei vain toivo hyvää tahtoa palveluntuottajilta vaan velvoittaa kunnat toteuttamaan yhdenvertaisuusperiaatetta. Kuurojen liiton aktiivit aluetyönjohtaja Helena Torboli ja erityisasiantuntija Pirkko Selin-Grönlund ovat huolissaan viittomakielisten tulkkien saatavuudesta, yhteiskunnan tukipalvelujen viidakosta ja koulutuksen yhdenvertaisuuden toteutumisesta.

 

Kuuron mahdollisuus vuorovaikuttaa, ymmärtää ja tulla ymmärretyksi, on riippuvainen viittomakielisen tulkin saatavuudesta. Tämä pätee niin sairaanhoitoa vaativissa hätätapauksissa kuin yksinkertaisemmissa KELA:n tulkkauspalvelun tilaamisessa. Kuuro tai kuulovammainen ei pysty kertomaan tilannettaan puhelimen välityksellä hätäkeskukselle eikä päivittämään tapahtumia sairaankuljetukselle ilman tulkkia. KELA:n tulkkauspalvelujen varausjärjestelmä toimii puhelinpalveluna ja erikseen on rajoitettu palvelun tilaaminen muilta kuin asianosaiselta tai valtuuskirjan saaneelta. Voisiko vielä hankalammaksi ihmisen elämä mennä? On ilmeistä, ettei palvelua suunniteltaessa kysytty mielipidettä asianosaisilta palvelunkäyttäjiltä.

 

Kuuron tai kuulovammaisen lapsen varhaiskasvatuksen ja koulutuksen turvaaminen on hyvinvointiyhteiskunnan menoissa pieniä kustannuksia, mutta elämän kokoisia ongelmia, jos palvelut jätetään toteuttamatta ja tarjoamatta niiden vähäisen käyttäjämäärän vuoksi tai vain ymmärryksen puutteesta. Kuurolle lapselle ei riitä pelkästään tulkkipalvelu nykymuotoisen ahtaissa ja ylikansoitetuissa päiväkodeissa ja koululuokissa. Kuurot tarvitsevat heidän tarpeitaan paremmin palvelevan oppimisympäristön ja opetusmenetelmät, jotta erityislahjakkuus visualisoida havaintoja ja tulkita ympäristöä voidaan hyödyntää oppimisessa.  

 

Kuurot tarvitsevat kokonaisvaltaisesti paremmat mahdollisuudet vuorovaikutukseen, ja heidän tarpeistaan lähtevät tavat ja menetelmät opiskeluun, sekä suunnitellut väylät siirtymisessä työelämään. Raha ratkaisee, mutta tuottavaksi yhteiskunnan jäseneksi ei pääse, ellemme ensin yhdenvertaista tilannetta erityisen heikossa asemassa olevien ihmisten kohdalla. Kaikilla on oltava sanan- ja ilmaisunvapaus.

 

Kuurot ja kuulovammaiset ovat oikeutettuja yhteiskunnan joka taholle vaikuttamaan ja jakamaan kokemuksia yhtälailla kuin kuulevat, mutta asenneilmapiirin on muututtava erityisesti viranomaisten ja päättävien tahojen osalta. Kuurojen erityistarpeiden täyttäminen on positiivisen mahdollisuuden antamista nykymuotoisen selviytymisen vaatimuksen sijaan. Vammaisuuden hyväksyminen ja sen pohjalta toimiminen on askel oikeaan suuntaan. Vammaisuus, näkyvä tai näkymätön, ei ole häpeä, vaan tämä loputon elämän erilaisuuden kirjo sen sijaan rikastuttaa meidän jokaista kohtaamista.

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

7Suosittele

7 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (3 kommenttia)

Käyttäjän topira kuva
Topi Rantakivi

Kas vain. Minä olen huonokuuloinen ja olen tekemisissä kahden eri maailman siltojen välillä.

Se, että vaikeutetaan asioita, niin siinä joutuu tekemään tuplasti enemmän asioiden ajamiseksi.

Kun vammaisten palvelut kilpailutettiin, niin se vain muuttui huonommaksi ja ei olla otettu huomioon YK:n vammaisten sopimuksessa sitä erityistä artiklaa, joka edellyttää, että palvelua kehittäessä on kaikkia osapuolia kuultava etukäteen ja kehitettävä yhteistyössä.

Näin ei ole tehty ja on alettu tekemään vasta jälkeenpäin, Suomi on joka tapauksessa rikkonut sopimuksia. Ulkomaissa osa EU-maista on rajannut hankintakilpailutuksista vammaiset pois kilpailutuksista ja ettei palveluita ruveta heikentämään. YK:n artiklassa lukee, että minkäänlaisia palveluita ei saa heikentää.

Osa vammaisista on sellaisia, ketkä eivät kykene kertomaan omia näkemyksiään ja osa taas vaatii oman, tutun tulkin, joka osaa ymmärtää. Täysin vieras ihminen saa osan vammaisista vetäytymään kuoreensa ja perehdytys on aikaa vievää. Tämä muutaman esimerkin olen lukenut netistä ja saanut tietää muualta.

Tässä on kauan aikaa sitten kirjoittamani blogi, kun kansalaisaloite vammaisten palveluiden kilpailuttamisen ja avun lopettamisesta oli esillä:

http://topira.puheenvuoro.uusisuomi.fi/243662-vamm...

Siinä löytyy muutamia räikeitä esimerkkejä tiivistetysti.

Tervetuloa Piraattipuolueeseen.

Käyttäjän MerjaKiiskinen kuva
Merja Kiiskinen

No voi kiitokset, ja kiitos myös asiallisesta palautteesta.

Käsittääkseni niin hyvin asiaa ajettiin, että vammaispalvelujen puutteellinen suunnittelu ja toteuttaminen oli yksi syy SOTEn kaatumiselle.

Kunpa esim. kuulovammaiset voisivat hankkia osuuskuntaomisteisen yhteisen talon ja palkata sinne myös osuuskuntatulkin, joka olisi vähintää virka-aikana käytettävissä. Ei olisi elämä niin riippuvainen poliittisesta ilmastosta ja voisi suunnata resurssit itse elämiseen perusedellytyksistä taistelemisen sijaan.

Käyttäjän RiikkaNieminen kuva
Riikka Nieminen

Palveluiden kehittämisessä olisi aina osallistettava niiden käyttäjiä, jotta ne ovat myös toimivia.

Toimituksen poiminnat