MerjaKiiskinen

Nuorten osallisuus ja äänestäminen: Kuinka tuntea itsensä osalliseksi?

  • Nuorten osallisuus ja äänestäminen: Kuinka tuntea itsensä osalliseksi?

Kysymys vaikuttaa absurdilta, sillä eivätkö kaikki yhteiskunnassa elävät ole osa yhteiskuntaa. Toinen asia on, onko tunnetta osallisuudesta yhteiskuntaan tai tunnetta vahvistavaa kokemusta. Alle 26-vuotiaiden äänestysprosentti vuoden 2015 eduskuntavaaleissa oli 47 %, kun koko väestön tasolla se oli 67 % (Viite1). Erityisen alhainen äänestysprosentti oli vain peruskoulun suorittaneilla 25–34 -vuotiailla (31 %), kun saman ikäryhmän korkeakoulutetuilla 79 %. Nuorten puoluegallup 2018 selvitti 15–19 -vuotiaiden toisen asteen opiskelijoiden äänestyskäyttäytymistä (Viite2). Vastaajien koko otos oli 2 390 nuorta, joista 80.7 % opiskeli lukiossa ja 8.1 % ammattioppilaitoksessa. Tilastokeskuksen (2019) julkaisussa ammattiopintoja suoritti 126 900 (46 200 nuorille suunnatussa koulutuksessa, Viite3) ja lukio-opintoja opiskeli 103 800 (30 200 ylioppilastutkintoa, Viite4) eli ammattikoululaisia oli noin puolet nuorista ja lukiota käyviä toinen puoli. Miksi nuorten puoluegallupin vastaajista vain alle 10 % oli ammattikoulua käyviä? Vastaus on joko, etteivät gallupin toteuttajat olleet kiinnostuneita ammattikoululaisten äänestyskäyttäytymisestä, tai ammattikoulussa opiskelevat eivät olleet kiinnostuneita gallupista. Molemmat vastauksista heijastavat yhteiskuntamme arvoja, jotka selittävät vähemmän koulutettujen nuorten äänestysaktiivisuutta.

 

On ilmeistä, että äänestämättömyys ja yhteiskunnan osallisuuden kokemus liittyvät paitsi ikään, myös koulutukseen, koulutuksen arvostukseen (ja koulutuskohtaisiin määrärahoihin) ja syrjäytymiskehitykseen. Syrjäytymisessä on kysymys sosioekonomisesta asemasta sekä syrjäytymisestä sosiaalisista vuorovaikutusverkoista. Teoreettisten opintojen lisäksi olisi tärkeää koko yhteiskuntamme kannalta lisätä arvostusta ammattiopintoihin ja kehittää jatkokoulutuskelpoinen väylä oppisopimuskoulutuksesta Sveitsin ja Saksan mallin tapaan. Korkeakoulutus ei enää takaa varmaa työpaikkaa ja tuplamaisterit ja jopa tuplatohtorit ovat jo nykypäivää. Miten teoriakoulutus vastaa työmarkkinoiden tarpeita ja miten integroidutaan teoriaopinnoista työelämään? Näiden kysymysten kanssa kamppailevat korkeakoulut, mutta olisi myös syytä kiinnittää huomio ammattiopintoihin, joista tulisi valmistua itseään ja ammattiaan arvostavia yhteiskunnan aktiivisia jäseniä.

 

Tiedekulmassa (Helsinki) järjestettiin 14.3. 2019 seminaari Näkökulmia demokratia- ja ihmisoikeuskasvatukseen (Viite5). Aiheina käsiteltiin mm. ihmisoikeuskasvatuksen velvoitetta nykyisessä opetussuunnitelmassa peruskouluissa ja lukioissa, mutta opettajille ei järjestetä aiheesta opetusta eikä se ole osa opettajien pätevyysvaatimuksia. Lisäksi on epätietoisuutta, tulisiko ihmisoikeuskasvatus sisällyttää osaksi elämänkatsomustietoa, jota opiskelee siis vain osa koululaisista, osaksi historian- ja yhteiskuntaopin opintoja, vai olisiko kansalaistaito otettava takaisin koulujen tuntijärjestelmään. Seminaarin osallistujista Mikaela Björklund Turun yliopistosta päivitti, ettei opettajilla ole resursseja eikä taitoja ihmisoikeuskasvatuksen toteuttamiseen, vaikka se niin tärkeä aihe onkin.

 

Ihmisoikeus- ja demokratiakasvatus sisältävät paitsi globaaleja kysymyksiä ihmisoikeuksista, myös tietoa kansalaisten siviilioikeuksista, joiden perustiedot ja käyttöoikeudet tulisi saattaa jokaisen peruskoululaisen tietouteen, ei vain lukiota käyvien. Osallisuus yhteiskuntaan on yhdenmukainen oikeus niin peruskoulun ja ammattikoulun suorittaneille kuin yleissivistävän lukion tai korkeakoulun käyneille. Osallisuutta ja osallistumista voidaan tukea opettamalla siviilioikeudet ja niiden hyödyntäminen tasa-arvoisessa peruskoulussa ja niiden opettamiseen on suotava asiaankuuluvat resurssit. Äänestämättä jättämisen päätös on ennen kaikkea osallisuuden puutteen ilmaus ja on sellaisena vakava uhka demokratian toteutumiselle.

 

 


 

(1) Wass, H. & Borg, S. (2016). Yhdenvertaisuus äänestyskopissa: äänestysaktiivisuus vuoden 2015 eduskuntavaaleissa. Teoksessa K. Grönlund & H. Wass (toim.) Poliittisen osallistumisen eriytyminen. Eduskuntavaalitutkimus 2015. OMSO 28/2016. Helsinki: oikeusministeriö.

https://www.vaalitutkimus.fi/fi/aanestysaktiivisuus/aanestysprosentit_ryhmittain.pdf

(2) Allianssi, Suomen nuorisoalan kattojärjestö (2018). Nuorten puoluegallup 2018. https://www.alli.fi/uutiset/nuorten-puoluegallup-vihreat-suosikkipuolue-...

(3) Suomen virallinen tilasto (2019). Ammatillinen koulutus [verkkojulkaisu]. Helsinki: Tilastokeskus. http://www.stat.fi/til/aop/index.html

(4) Suomen virallinen tilasto (2019). Lukiokoulutus [verkkojulkaisu]. Helsinki: Tilastokeskus. http://www.stat.fi/til/lop/index.html

(5) Näkökulmia Ihmisoikeus- ja Demokratiakasvatukseen 14.3. 2019. Helsinki, Tiedekulma.

https://www.helsinki.fi/fi/uutiset/koulutus-kasvatus-ja-oppiminen/nakoku...


 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

4Suosittele

4 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

Toimituksen poiminnat